Törmäonnenpensas on ensimmäisiä Eurooppaan tuotuja onnenpensaita. Skotlantilainen kasvitieteilijä Robert Fortune löysi sen Itä-Kiinasta erään mandariinin puutarhasta, myöhemmin myös läheisestä vuoristosta, jossa se kasvaa villinä jokien ja purojen varsilla. Euroopassa se risteytettiin riippaonnenpensaan (Forsythia suspensa) kanssa, ja näin syntyi komeakukkainen loisto-onnenpensas (F. × intermedia).
Varhain keväällä, huhti–toukokuussa koreanonnenpensaan pienet keltaiset, tähtimäiset kukat avautuvat edellisvuotisten varsien tai pikkuoksien lehtihankasilmuista. Kukkimisen jälkeen sen voi tunnistaa lehdistään ja kasvutavastaan. Lehdet ovat tummanvihreitä, leveänsoikeita ja lyhytsuippuisia ja pensas kaarevahaarainen, leveäkasvuinen ja juurivesoja muodostava.
Keväisessä kukkaloistossaan onnenpensaat herättävät ansaittua huomiota. Vanhastaan Suomessa viljeltyjen korean- (F. ovata) ja jalo-onnenpensaan (F. 'Northern Gold') lisäksi erittäin lupaavan mantšurianonnenpensaan soisi tulevan suosituksi. Hyvin suppealta alueelta Koillis-Kiinasta kotoisin oleva laji on naapurimaassamme Ruotsissa kuulunut sikäläiseen eliittikasvivalikoimaan jo pitkään, ja amerikkalaiset pitävät sitä yhtenä kylmänkestävimmistä onnenpensaslajeista. Suomessakin sitä on kasvatettu pitkään, mutta vain muutamissa kokoelmissa.
Tätä onnenpensaslajia ei ole Suomessa suuremmin viljelty. Se on kuitenkin kotoisin Keski-Kiinasta vuoristoalueilta, joilta on löydetty useita Suomenkin olosuhteisiin sopeutuvia kasvilajeja. Niinpä Mustilaan hankittiin Latviasta keväällä 2006 muutamia taimia, ja ne ovat menestyneet toistaiseksi oikein hyvin.